Mitä tietoisuus käytännössä tarkoittaa?

Mitä tietoisuus käytännössä tarkoittaa? Tajunta ja tietoisuus viittaavat erilaisten sanojen jokapäiväiseen merkitykseen, jossa korostuvat yksilön kokemat elämykset, aistimukset, tunteet, ajatukset ja selkeät muistikuvat. Edelläolevat asiat kertovat tehokkaan hienovaraisesti yksilön tietoisuudesta itseään ja ympäristöään kohtaan. Tietoisuus koetaan usein myös kooman tai syvän unitilan vastakohtana. Kognitiotieteessä, filosofiassa ja psykologiassa tietoisuus-sana tarkoittaa kokemuksellisuutta, johon läheisesti kuuluvat itsetajunta, subjektiivisuus, äly, aistitoiminnot sekä kyky hahmottaa oikein ympäristön ja ihmisen välisiä toimivia suhteita. Tietoisuus voi käsittää myös korkeampia kognitiivisia kykyjä, joiden ei katsota kuuluvan mukaan kokemuksellisuuden käsitteeseen.

Tietoisuuden käsitys on muuttunut aikojen saatossa

Ihmiskunta on muuttanut useamman kerran historiansa kuluessa käsitystään tietoisuudesta, ja sen vaikutuksesta yksilöön, ihmiskuntaan ja ihmisen asuinpaikkaan, eli lähiympäristöön tuottamiin vaikutuksiin. Useamman ihmisen maailmankuva ei ole enää samankaltainen kuin vuosisatoja- ja tuhansia sitten. Ihmiskunta ja monet yksilöt sen mukana ovat aina halunneet tietää, että mikä oikeastaan on se absoluuttinen totuus ja voisiko sitä hyödyntää omassa elämässään.

Käytännössä kuitenkin, maailmassa nykyään vallalla oleva ajatusmalli on rationaalinen, joka kylmän laskelmoivasti lyttää kaikki henkiset asiat, kuten kvanttifysiikan luoman tietoisuuden kokonaan taka-alalle. Usein henkisiä asioita miettivät henkilöt on leimattu sairaiksi ottamatta asioista itse ensin selvää, ja tukeuduttu rationaaliseen ajatusmalliin, jossa kaikki asiat järkeistetään vain yhden suosiota saaneen ajatusmallin perusteella. Kvanttifysiikka on näyttänyt kuitenkin toteen, että ihmisen mieli ja tietoisuus vaikuttavat päivittäin fyysiseen, olemassaolevaan todellisuuteen.

Tietoisuus ja ihmisaivot

Ihmisen aivot käsittelevät päivittäin suurta informaatiotulvaa, joka käytännön tasolla hajaantuu koko ajan erilaisiin solujoukkoihin useammalle eri aivoalueelle. Ihminen ei aina kuitenkaan pysty käsittelemään tai edes omaksumaan kaikkea valtavaa tietoa ja asioita, joita päivittäinen informaation tulva tuo eri medioiden välityksellä meille mukanaan.

Aistit saavat jopa ylitarjonnan verran tietoa sekä ympäristön kautta erilaisia havaintoja, mutta ihminen ei suinkaan tule kaikesta tietoiseksi. Ihminen havaitsee eri ajankohtina hyvin erityyppisiä asioita, vaikka normaalit olosuhteet omassa elämässä eivät olisi mitenkään muuttuneet. Kauan aikaa on myöskin tiedetty, että erilaiset ihmiset tiedostavat erilaisia asioita. Ihmisen oma tietoisuus toimii pätevänä suodattimena kaikelle aistien välittämälle tiedolle. Käytännössä tietoisuus valitsee kaiken sen, mitä ihminen päivittäin tarkkailee.