Psykologit

Mitä tarkoittaa psykologinen tutkimus?

Psykologi voi suorittaa psykologisen tutkimuksen moniin erilaisiin syihin pohjautuen.

1. Aikuiset

Psykologi suorittaa tutkimuksia, eli soveltuvuusarvioita muun muassa rekrytoinnin tueksi sekä asiakkaan työkyvyn tai ammatinvalinnan kartoittamiseksi, tai psykiatrisen hoidon suunnittelemiseksi.

2. Lapset ja nuoret

Lapsille ja nuorille suoritettavan psykologin tutkimuksen syinä ovat muun muassa oppimisvaikeuksien kartoittaminen tai yksilöiden psyykkisen kehityksen etenemisen arvioiminen. Psykologiset tutkimukset pohjautuvat aina haastatteluun ja havainnointiin sekä yleisiin standardoituihin tutkimusmenetelmiin. Psykologin suorittamilla tutkimuksilla arvioidaan kätevästi muun muassa kuntoutustarvetta, työkykyä, muistivaikeuksia, mahdollisten psyykkisten sairauksien oireilun monia syitä, tai soveltuvuutta opiskelemaan tiettyyn ammattiin tai aloittamaan työssä esimerkiksi hoitoalalla.

Psykologinen tutkimus aloitetaan aina niin sanotulla alkukartoituskäynnillä, jonka yhteydessä asiakas ja psykologi keskustelevat tutkimuksen kohteena olevasta ongelmasta ja aloitettavan tutkimuksen tavoitteista.

Asiakkaan kanssa rakennetaan myös tarkka tutkimussuunnitelma. Tutkimukseen kirjataan aina montako käyntiä tutkimus vaatii ja minkälaisia testejä tutkimuksen kuluessa tehdään.

Mitä Psykologiseen tutkimukseen kuuluu?

1. Kognitiivisten toimintojen arviointi

Kognitiivisten toimintojen arviointia koskevana perusajatuksena on, että esimerkiksi jo lapsena koulussa opittavien erilaisten taitojen alla on monia tuttuja kognitiivisia toimintoja, joiden varaan myös uudet laajemmat tiedot ja taidot asioista tai oppiaineista voivat helposti rakentua. Kognitiivisia toimintoja voivat olla muun muassa visuaalinen ja spatiaalinen hahmottaminen, muistitoiminnot, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus, sekä kielelliset toiminnot.

Psykologit usein korostavatkin juuri sitä, että jollakin lapsella oleva mahdollinen heikkous tietyssä kognitiivisessa toiminnossa ei kuitenkaan automaattisesti jokaisella lapsella johda samankaltaiseen vaikeuteen oppimisessa tai erillisissä oppiaineissa. Jokaisella lapsella, kuten aikuisellakin on monia yksilöllisiä vahvuuksia, ja esimerkiksi huonosti matematiikassa pärjäävä lapsi voi olla aivan huippu lukuaineissa tai vieraiden kielien opiskelussa.

2. Emotionaalisten tekijöiden arviointi

Ihmiselle tuttuja emotionaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä motivaatio tiettyyn asiaan tai työhön. Psykologit kohtaavat viikoittain työssään paljon sellaisia henkilöitä, joilla on heikko itsetunto, ja motivaatio moniin asioihin on heikko ellei lähes olematon. Heikko motivaatio saattaa vaivata niin lapsia kuin aikuisiakin ja olla huonon itsetunnon lisäksi monien oppimisvaikeuksien syynä.

3. Psykologisen tutkimuksen yhteenveto eli lausunto

Lopuksi suoritetaan aina yhteenveto ja kirjoitetaan asiakkaasta tehtyjen tutkimusten perusteella lausunto kouluun, työpaikalle tai lausuntoa pyytäneille terveydenhuollon tai sosiaalialan edustajille.