Psygologian erilaiset suuntaukset

Mistä psykologian saralla kohistaan juuri nyt? Lue artikkelimme ja ota selvää! Esittelemme tässä artikkelissa psykologian kuumimmat suuntaukset.

Psykoanalyysi

Psykoanalyysin on kehittänyt kuuluisa wieniläinen neurologi Sigmund Freud 1900-luvun alkuvuosina. Psykoanalyysin perustana toimii nykyään yleisesti tunnettu persoonallisuusteoria, psykoanalyysi, jonka tehtävänä on tarkastella yksilön tiedostamattomia, eli ei-tietoisia psyykkisiä prosesseja, jotka pitävät lapsuuden koettujen vuorovaikutusten merkitystä ihmisen kehitykselle tärkeänä. Psykoanalyysi tarkoittaa yleisesti myös psykoanalyyttista psykoterapiaa. Psykoanalyysissa terapeutti voi tuoda esiin potilaan neuroottisten oireiden taustalla piilevät sielulliset konfliktit, joiden avulla potilas vapautuu kätevästi ahdistuksestaan ja estoistaan. Potilaan sielulliset konfliktit paljastuvat helposti tulkitsemalla muun muassa potilaan mielleyhtymiä ja unia. Yleisesti huomio voidaan kiinnittää kuitenkin yksilön oireisiin, kuten lihasjännityksiin ja potilaalle ominaiseen käyttäytymiseen jokapäiväisessä elämässä.

Fenomenologinen psykologia

Tämä psykologian osa-alue tarkastelee yksilön subjektiivista ja välittömän tuntuista kokemusta maailmankaikkeudesta yksilön näkökannalta katsottuna. Fenomenologia on aina korostanut oppisuuntaa, jossa ihmisen liikkeiden, raajojen mittasuhteiden, eleiden, ulkonäön ja vartalon muodon uskottiin kertovan yksilön luonteenpiirteistä.

Humanistinen psykologia

Humanistinen psykologia katsoo yksilöä kokonaisuutena, samoin myös siis yksilön luonnetta, käyttäytymistä ja sairauksia, kuten esimerkiksi mahdollisia henkisiä sairauksia. Humanistisen psykologian perimmäinen arvo korostaa aina yksilön ainutkertaisuutta, hänen arvostamistaan ja merkitystään maailmankaikkeudessa. Olennaista ei ole yksilön käyttäytymisen kontrolloiminen ja ennustaminen, vaan yksilön käyttäytymismallin ymmärtäminen.

Humanistinen psykologia näkee yksilön omaan elämäänsä ja itseensä luottavana subjektina. Humanistisen psykologian ihmiskäsitys on siis positiivinen. Humanistinen psykologia panostaa aina yksilön nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

Kulttuurihistoriallinen psykologia

kulttuurihistoriallinen psykologia tarkastelee ihmisen kehitystä historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuvana ilmiönä. Kulttuurihistoriallisessa psykologiassa erityisen historian kohde on ihmisen älyllisen toiminnan avulla rakennetut kulttuuriset välineet ja työkalut, kuten symbolit, merkit ja kieli sekä henkisen toiminnan välittynyt luonne.

Behaviorismi

Behaviorismi perustuu näkemykseen, jonka mukaan ihminen on biologinen ärsykkeisiin reagoiva olento. Behaviorismin mukaan ihmisen käyttäytyminen on opittua, minkä vuoksi oppimisen psykologia on keskeinen tutkimuskohde. Behaviorismi olettaa, että jokin ärsyke aiheuttaa aina ihmiselle tietyn reaktion ja elimistö reagoi ärsykkeen havaitessaan. Neurofysiologisilla ja perinnöllisillä tekijöillä ei ole merkitystä behaviorismia mukailevassa käyttäytymismallissa. Behaviorismi on vaikuttanut todella ratkaisevasti monien oppimisteorioiden syntyyn sekä lisännyt ja parantanut useiden tiedollisten prosessien ymmärtämistä, kuten kielen, ajattelun, muistin ja oppimisen tutkimista.