Neuropsykologia

Neuropsykologia tunnetaan yhtenä psykologian erikoisalana, joka tutkii erityisesti aivojen ja aivotoiminnan vaikutusta yksilön käyttäytymiseen, kognitiiviseen suorituskykyyn ja vireystilaan. Neuropsykologian avulla tutkitaan muun muassa aivovaurioiden lisäksi MS-taudin, neurologisen ADHD:n ja Aspergerin oireyhtymän kaltaisten neuropsykiatristen oireyhtymien ja kroonisen väsymysoireyhtymän mahdollista yhteyttä yksilön käyttäytymiseen eri tilanteissa.

Neuropsykologia tutkii tarkasti myös ihmisen kognitiivista suorituskykyä ja oppimiskykyä mahdollisine häiriöineen, kuten matematiikan erityisvaikeutta, eli dyskalkyliaa sekä lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta, eli dysleksiaa. Neuropsykologian yksi suosittu tutkimuskohde on myös älyllinen kehitysvammaisuus, jossa aikuisen tai lapsen älyllinen suoriutuminen päivittäin on normaalia keskitasoa huomattavasti heikompaa.

Mikä on neuropsykologinen tutkimus?

Neuropsykologinen tutkimus on tarpeellinen esimerkissä monissa diagnostisissa selvittelyissä, kuten löytyykö yksilön oireiden ja kipujen taustalta psyykkinen tai fysiologinen vamma. Kyseistä tutkimusta käytetään myös jo diagnosoidun häiriön tai sairauden seurausten, toimintakykyisyyden ja erilaisten kuntoutustoimenpiteiden tarveharkinnan arvioinnissa.

Tutkimuksella kartoitetaan selkeitä kehityksellisiin kognitiivisiin häiriöihin liittyviä kognitiivisia muutoksia sekä neuropsykiatrisiin ja neurologisiin sairauksiin liittyvää oireilua, joka usein voi johtaa yksilön yleisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Tutkimuksen avulla selvitetään kognitiivisen häiriön laatu ja sen aiheuttama vaikeusaste, oireiden päivittäinen vaikutus potilaan työ- ja toimintakykyyn sekä mahdollisten neuropatologisten löydösten ja erilaisten aivoston rakenteellisten häiriöiden välistä yhteyttä. Neuropsykologinen tutkimus pohjautuu yksilön haastatteluihin, tutkimustilanteessa tehtyihin havaintoihin ja neuropsykologisiin testeihin.

Minkälaisia ovat neuropsykologiset oireet?

Neuropsykologiset oireet ilmenevät esimerkiksi nopeana väsymisenä, vireyden säätelyn vaikeutena, lisääntyneenä yöunen ja päivälevon tarpeena, aivojen prosessoinnin hitautena, joka vaikuttaa laaja-alaisesti yksilön toimintakykyyn sekä aistiyliherkkyytenä. Neuropsykologisia oireita ovat myös muun muassa tavallista herkempi ajatustoimintojen väsyminen, uuden oppimisen vaikeudet sekä monet oppimisen, muistin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät ongelmat. Neuropsykologinen univaje saattaa lisätä lapsilla haastavaa käytöstä ja ylivilkkautta. Neuropsykologiseen käytökseen liittyvät oireet saattavat olla synnynnäisiä tai johtua myöhemmn tulleesta sairaudesta tai tapaturmasta.

Mitä on neuropsykologinen kuntoutus?

Neuropsykologinen kuntoutus on tarkkaa puuhaa ja suunnitellaan aina yksilön koko oirekuvaan perustuen. Kyseinen kuntoutus saattaa siis vaihdella lyhyestä toimintaohjauksesta jopa moniin vuosiin. Neuropsykologisessa kuntoutuksessa lähdetään aina asiakkaan tarpeista ja niiden hyväksi työskentelemisestä. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite on siis yksilön toimintakyvyn parantuminen, työkyvyn ylläpitäminen ja mahdollisen toimintakyvyn palauttaminen.