Mitä on psykiatria?

Tutustumme tässä artikkelissa siihen, mitä psykiatria tarkoittaa. Lyhyesti sanottuna psykiatria tarkoittaa lääketieteen erikoisalaa, joka tutkii häiriöitä ja sairauksia, kuten käyttäytymisen, mielenterveyden, tiedonomaksumisen tai motorisiin toimintoihin liittyviä häiriötiloja. Nykyään psykiatria tutkii myös erilaisiin seksuaaliterveyteen liittyviä oireita. Psykiatrian toimialaan kuuluvia sairauksia ovat esimerkiksi anoreksia, Aspergerin oireyhtymä, ADHD, alkoholismi, lukihäiriö, erektiohäiriö, matematiikan erityisvaikeudet, pakko-oireiset häiriöt, skitsofrenia, paniikkihäiriö, masennus, vaskulaarinen dementia, älyllinen kehitysvammaisuus, ääntämishäiriöt ja Touretten oireyhtymä.

Psykiatrinen diagnoosi

Psykiatri tekee tarvittaessa haastattelujen ja oireiden perusteella potilaalle psyykkisen diagnoosin. Nykyisin käytössä ovat useimmiten kliiniset eli oirediagnoosit. Mielenterveyden häiriöitä diagnosoidessa ovat tärkeitä sanojen merkitykset ja lauseiden tulkinnat. Potilaalle kerran asetettu psykiatrinen diagnoosi kulkee yleensä mukana koko potilaan elämän ajan ja vaikuttaa oleellisesti muun muassa somaattisten syiden vuoksi lääkärillä asioidessa, hakiessa vakuutusta tai vaikkapa adoptiolupaa hankkiessa.

Psykiatristen diagnoosien määrä on viime vuosien kuluessa kasvanut räjähdysmäisesti; psykiatrinen diagnoosi ja monesti yksilöiden erilaiset elämäntilanteet, kuten työttömyys, sairaudet ja erilaiset menetykset saattavat aiheuttaa lisääntyvää epävarmuutta päivittäiseen elämään. Monissa elämäntilanteissa psyykkinen kuormitus kohoaa liikaa ja henkilö sairastuu toisinaan jopa vakavasti.

Jotkin henkilöt ovat sitä mieltä, että psykiatrisia lausuntoja kirjoitetaan tai mielenterveyslääkkeitä määrätään liian heppoisin perustein. Syynä arvellaan olevan lääkeyhtiöiden taloudelliset edut ja intressit.

Psykiatrinen tutkimus

Perusteellinen psykiatrinen tutkimus vie aikaa ja on yleensä hyvin laaja-alainen, ja sisältää ensimmäiseksi fyysisten sairauksien täydellisen poissulkemisen. Seuraavaksi suoritetaan huolellinen haastattelu, jonka avulla kartoitetaan henkilön eri elämänalueet ja elämänhistoria. Huomiota kiinnitetään aina myös perhe- ja ystävätaustaan sekä geneettisen että tarpeellisen ja ihmisen elämään luontaisesti kuuluvan vuorovaikutuksen kannalta. Tutkimusta laatiessa selvitetään, minkälainen on potilaan täysi eli parhaimmillaan oleva toimintakyky, minkälaiset ihmissuhdetaidot hän omaa, minkälaisia sairauksia hänellä on ollut ja minkälaisia oireita hän omaa nykyään.

Psykiatrien erikoistumiskoulutus antaa tarvittavat valmiudet erilaisten mielenterveysongelmien diagnosointiin, ja neuropsykologisiin tutkimuksiin, joissa tarkkaillaan ja mitataan henkilön kognitiivisen toimintakyvyn tasoa, kuten muistia, näönvaraista havainnointia ja tarkkaavaisuutta. Psykiatrinen tutkimus vaatii aina hyvän ja luotettavan vuorovaikutussuhteen potilaan ja psykiatrin välillä. Keskustelun tason ja vuorovaikutuksen tulee olla empaattista ja potilasta arvostavaa.